Maliktakharnik

Hivuliqtiup Uqautaa

Titiraq nivingaqtauhimavaktuq haniraani iglumi havagutikhakkut piliurnikkut katimadjutiptikni Iqaluktuuttiami, tuniutijuq havakpiarumadjutikhaptiknik tamaptiknun havagutijumajaptiknik angijuni apirhuutini qanuqtun ilijaanginnik hivulliutiujumajaptiknik kavamatiknun. Uqarhimajuq, “pipkailirnia hapiringillugu pijumaniq.”

Ihumaqpiaqtunga una havagutikhaq piudjutia hapirnaittumi pijumanirmik.

Hivulliqpaami nunaptikni aulaniani, Nunavut Kavamanga havagutaa piliuqtauhimajuq talvuunga piqqaarhimajumin uqaqatigiingnirnin ukunani tamainni Ilaujunin Maligaliuqvingmin (MLA), hivuliqtiinnin Nunavut Tunngavitkunnin, ukunanngalu Nunavunmi pingahunin Avikturhimanirnin Inuit Timiqutainnin. Taimaatun, una havaguti naunaitkutaujuq uumunga angiqatigiiktuutikkut kavamauniptikni pidjutimi atauttikkullu pijumanirmi havaqatigiingnikkut ikajuqatigiingnikkullu nakuutqijaujumun nunaptiknun. Una pidjuti tautuktittuq Inuit Qajimajatuqanginnik Uppiridjutimik uuminnga Tunnganarniq, imaaluunniit “pipkainiq nakuaqqutinik taimaatun naalattiarnikkut, tunnganarnikkut ilaupkainikkullu.”

Havaqatigiingnikkut, atauttikkut nipikkut, hakugikhaqtaa Nunavut. Atuqpiarutiguptigin tamaita aturutikhavun uumunga atauttikkut pijumanirmun hakugingniqaqtugun pijaami pinngarhimaittun pidjutikhat inuptiknun. Aajiiqatigiinniq, “ihumaliurniq uqaqatigiingnikkut angiqatigiingnikkullu,” uppridjutiutiujuq hivulliuqtaa una pidjutikhaq. Taimaa Nunavut tikitiqtillugu naminirhuurnirmun, tukliq pidjutikaq nunaptikni, anginirhaujuummiqtuq havagiami talunga aajjikkiiktumun hivunikhamun.

MLA-ngupluta ikhivagaangapta maligaliurvingmi ikhivavaktugun kaimalluriktumi – igluaq piliuqtauhimajuq tautuktittiniani piliurutaani angiqatigiingnikkut kavamaudjutiptinik pidjutaani – pidjuti tautuktittijuq Inuit Qaujimajatuqarnikkut Uppiridjutainnik. Ikhivaniq kaimalluriktukkut itqaumadjutaujuq taimaatun tamaita nipiit hugijaujun – taimaatun tamapta ilaujugun atauhirmi tamatqiutiutimi.

Una havaguti aularaanginautaujuq talvannga aullautimin, naunaitkutaujuq nutaanguqtiff aaqtumi pidjutimi tunnganiqaquq atauttikkut ihumagittiarutimin apqutikhamullu talvunga atauttikkut hulidjutikkut pijaami piqpiaqtunik aallanguqtirutinik.

Havagutikhakkut piliurniq ilitturipkaqtaatigun turaangajavun aajjikkiingniqaqtun, atauttikkut naunaijaqtavun talliman hivulliutilluaqtakhat hunat kavamaptingnun:

  • Inirninguqtirniq ihumagittiaqtauluni Nunavunmi;
  • Angiklihaqjuummirlugu iglukhaqarnikkut auladjutaa;
  • Pipkainirnianik aanniaqtailinirnun mamiharnirnullu;
  • Pilluaff aarumanirnik iliharnirnun; imaalu
  • Angiklihaqtirnikkut nunallaaptikni piangaijautikhanik.
  • Atauttikkut, hakugingniqaqtugun havagutigijaami angijunik havaktaujukhanik, aturutikhaqaqtugun pijaami angijunik aallanguqtirutikhanik. Nunavut niriuqtaraanginnarutauvaktuq, taimaittunginnaungittumik aihimavikhauluni Inuinnarnun, kihimi naunaitkutauluni hunat iniqtiqtauttaaqtun piqaraluarhuni tamainni ajurnavjakpakhimajunin.

    Niriuktunga atuqtipkailirninganun uumani havagutimik paannariplugin ministauqatigiitka, tamaita MLA-ngujun Nunavunmilu Inuit katimaviit – ilihimajunga havaqagiingniq atautikkut pijumanikkut, Piliriqatigiinniq/Ikajuqtigiinniq, pipkaliqtiqtaaqtaqqut hapingillugu pijumaniq nunaptiknun niriukhimajaqqut.

    Quana.

    P.J. Akeeagok
    HIVULIQTIAT NUNAVUMIUT
    Una makpirvia ikajuutauva?

    Quana uqaqvigijatin Nunavut Kavamanga 

    Tujuqtailutin qajarnaktunik inmiluunniit naunaijautinik, taapkuningalu (kiqliqanggittut): social insurat nampainnik, anniviit, naunaijautaitlu aadla inuit, aanniaqtailirnirmunluunniit naunaijautinik.  Tujuinnaklugu naittumik naunaijautimik ihumagijarniq ihumaaluutigijarniqluunniit qanuqlu uqaqvigittaaqtarniq. Naunaittiarniaqtaqqut ihuatqiaq inungmik uqaqvigijarnik naunaittiariami naunaijautinik kiuttaagumiklu apikkuutirnut ihumagijarnikluunniit.