Ilihaqtuni Naunaiyaqniinni Qauyiharniinlu (C5.7)
Taamna Ilihaqtuni Naunaiyaqniinni Qauyiharniinlu havakvik, Pangnirtungmiittuq, munariyalik qauyiharnikkut, pivallialiuqnikkut, atuqtipkailiqnikkut qauyaiharnikkullu ilihaqtuni naunaiayqniinnik maligaghanik, aturutighanik hanaqitjutighaniklu aghuurhaivaknikkut nakuuqpiaqtunik iliharnikkut pinahuarutinik taapkunani tamainnin Nunavunmi iliharviinni. Naunaiyaqniinni hanaqitjutit atuqtauyut Nunavunmi:
ikayuqtaa tautukhimaniq Nunavunmi iliharnikkuurutinik piliuqtauhimayuq ukunani Inuit Qaujimajatuqangit inuuqatigiiknikkut aturutait, uppiritjutait tautugutaillu,
pitquhikkut uqauhikkullu ihuarniqaqtut Nunavunmun,
ittut tunngavigiyauyuni ihumagiyaunirmi uumani ilitaunnikuliriniq – Naunaiyaqpiaqhimaniit Iliharnikkut Nunavut Iliharviinni,
tuniluni nakuuyunik ihuaqtuniklu naunaitkutnik ilihaqtup iliharnianik ayuirhimaliqnianiklu,
tautungniqaqluni uplumiutanik nakuutqiyauyunik havagutinik taapkunani iliharnikkut naunaiyarnirni,
angumatjutilugit ihariaginiit Nunavutip K-12-mun ilihaqtut, angayuqqaat, ilihaiyiit, kitkunnunlu, imaalu
pimmarighaqlugit ilihainiit ilihaqtunilu iliharniit.
Pinahuarutit piniarhimatjutillu amiriyauyut ukunuuna katitirnirnit piyariiqhimaliqtunit ilihariaqpaknikkullu ilitturipkaitjutinit ukunanga iliharviknin havaktinin atuqhugut una Ilihaqtuni Ilitturipkaitjutikkut Naunaitkutnik (Student Information System (SIS)), qauyihaqtauvaktuqlu uumanga Pinahuarutini Amirinikkut Qauyiharnikkullu Havaktimin.
Ilitaunnikuliriniq uqautigiyauyuq tamainnun ilihaqtuni naunaiyaqniinni, qauyihaqniinni unniutjutainnilu turaangayuq Nunavunmi iliharviknun. Tunngavigiyauyut titiqqat ikayuqpaktait ilihaiyiit atuqtipkailirnikkut Nunavunmi tauktungnia iliharviit aallanguqtitauhimayut ukunanga uppiriyauyunit uumani Inuit Qaujimajatuqangit. Nunavunmi iliharviit aallangayut, ayurnavyaktut, aallakkiit-qaliriit iliharnikkut ittut. Uppiriniit uvani Ilitaunnikuliriniq havaqatigiyait ukuak malruuk aallak tunngaviik titiqqat iliharnikkut Nunavunmi: Inuit Qaujimajatuqangit Iliharnikkut Pitjuti Nunavunmi Ilinniarutighatigut, unalu Inuglugijaittuq: Tunngavikhaq Ilaupkainikkut Iliharniqni Nunavunmi Iliharviinni.
Ilitaunnikuliriniq Uppiriyauyut
7nguyut uppiritjutit hivulliuqtait naunaiyaqniit Nunavumi iliharviinni. Ilitaunnikuliriniq tauktuktitaa Inuit uppiryainnik ikayuqtauyuqlu qauyiharnirnin ihumagiyaunikkullu taimaatut. Naunaiyaqnikkut uppiriyauyut Nunavunmi iliharviknun ilaqaqtut:
Ikayuqlugit aularaanginnaqtut iliharniit tamainnun ilihaqtunun;
Ihumagittiaqlugit tamaita ilihaqtut;
Ilitarilugit tamaita ilihaqtut aallangayut ayungitait ayuiqhimaniinlu;
Ilitturipkaqlugut naliinnin-pitjutiqaqtiiktut, nauniit, nakuuyumiklu inirutait katimayuni;
Pipkainikkut naunaiyaqniit pitjutiqaqtuq inirutighatigut-tunnganiqaqtuq;
Piqaqluni aallakkiiknik hulitjutighatigut naunaiyautighatigut;
Pipkainikkut naunaiyaqniq itquumayuq, ihuaqtuq, naupkainiaqtuqlu ilihaqtup hakugingningiinni.
Iliharvikni Naunaiyaqniq
Naunaiyaqniq havagutauyuq katitiqnikkut naunaitkutinik ilitturipkainikkut ilihaqtup hivumuuningani pihimaliktainnilu pinhuarutimi ilihautimiluunniit pitjutiqaqtut ilinniarutikkut iniqtauyuni turaangayauyullu. Pitjutiqaqtuq piliuqnikkut inuup iliharnikkut turaangatjutait uuktuutighallu nakuuyumik inirutinik ukunani turaangayuni. Ilihaiyiit ihumaliuqniaqtut hunanik ilihaqtuq ilihimayut hunamiklu huliyaaqtut, aliahuutigilugillu nakuuyumik iniqhimayut iliharnikkut.
Ilihaiyiit havagutaa taimaatut naunaiyaqnikkut hivumuunia ilihaqtamini imaatut aajjiikkiikhimayumik, ihuaqtumik aularaanginnaqtumiklu, imaalu pingahuiqtuqnahuaqlugu atauhiqmi ukiumi, uqautilugit ilihaqtuq angayuqqaangillu ilihaqtup hivumuuninganik, qanurinninganik ilihagiaqtuqpakninganiklu ilihaqtup uuniutilugillu huliyughaq ilihaqtuq hivuuyaangani iliharnikkut pinahuarutimi (Iliharnikkut Maligaq, 2008). Iliharvikni naunaiyaqniq havagutauniq katitiqnikkut, ukunanga naliinnin piviknin, ilitturipkaitjutinik ihuaqtumik tautuktittivakniit qanuqtut nakuunikkut ilihaqtuq piliqtait ilinniaqnikkut nakuuyumik inirutighanik pinahuarutimi iliharutimiluunniit.
Tamainni Naunaiyaqniit
Tatja, Nunavunmi ilihaqtuq pitquyauhimayut titiraqlugu una Alberta Titiraqaliqnikkut Uuktuutit ukunani naunaiyaqhimayuni puqtuyuni 12 ilihautini (Qaplunaatut Uqauhilirinikkut 30-1 and 30-2, Kihititit 30-1 unalu 30-2, Uiuitut Uqauhilirinikkut 30-1, Français 30-1, Avatilirinikkut-Qauyiharniit 30, Chemistry 30, Physics 30, Qauyiharnikkullu 30). Taapkuat tiraqaliqnikkut uuktuutit pipkaqtitauvaktut ukunannga Albertap Ilinnaiqtuliqinikkut Havakvianin. Nunavunmit ilihaqtut ilauhimayut naunaiyaqhimayuni iliharutini atiliuqhimayut uvuuna Ilihaqtuni Ilitturipkaitjutikkut Naunaitkutnik taimaalu niriuqtauyut uuktuqlugit titiraqaliqnikkut uuktuutiit ukunani naunaiyaqtauhimayuni upluqhiutighainni. Inirutiit uuktuutitnit pitjutiqaqtut 50%mik ilihaqtup kingulliqpaanguyumit iliharnikkut aktilaanganit. Aipaa 50% pitjutiqaqtuq ukunanga iliharvikmi ilihaqtauyuninluunniit havakpaktainnin.
Ikayurutighat atatjutit pitqutillu:
Nunavunmi Ilihaiyiit Naunaiyaqnikkut qaritauyakuurutaa (Piyuqiliqtuq!)
Ihumagiffaaqtauniit Iliharvikni Naunaiyaqnikkut Huliniarhimanahuaqluni, WNCP, 2006
Nunavunmi Ilihaqtuni Unniutjutiinni Havagutit
Ukununga naunaiyaqpiaqhimayuni maligutighani atuqnikkut Nunavutip Ilihaqtuni Ilitturipkaitjutikkut Naunaitkutnik ilihaqtuni unniutjutiinni, hamunngaulutit: http://nunavutsis.wikispaces.com/